Budjetointi

Talon rakennuttaminen maksaa, mutta kuinka paljon? Tätä oli tonttia etsiessä haastava laskea, sillä talotoimittajien sivuilta ei voi oikein valita valmista hinnastoa ja erilaiset netistä löytyvät laskurit ovat vain suuntaa antavia. Budjettia laatiessa tulisi yrittää ottaa huomioon kaikki kustannuksiin vaikuttavat tekijät jo suunnitteluvaiheessa, jotta isommilta yllätyksiltä välttyisi projektin edetessä. Rakennuttaminen on muutenkin ajoittain stressaavaa, joten budjetin murehtiminen lisäisi stressiä huomattavasti entisestään. Ihan kaikkia kuluja harvemmin pystyy ennakoimaan, jonka vuoksi budjettiin on hyvä jättää vähän liikkumavaraa. 

Meillä on avaimet käteen -sopimus, jolloin kokonaiskustannukset ovat pääpiirteittäin selvillä. Koimme tämän budjetoinnin kannalta selkeäksi ja pankillekin oli esittää kokonaiskustannukset jo heti rahoitusta hakiessa. Tämä huomioiden suunnittelisin silti vielä enemmän joustoa budjettiin, jos nyt lähtisin alusta budjettia laatimaan. Rakennuttamiskustannusten lisäksi pyrimme hahmottamaan myös tulevan kodin käyttökustannuksia talon valmistuttua. Olisiko omakotitaloasuminen edullisempaa vai kalliimpaa kuin edellisessä yhtiömuotoisessa rivitaloasunnossamme? Neliömäärä ei tule mitenkään huomattavasti kasvamaan, jonka takia vertailua on helpompi tehdä. Edellinen rivitalokotimme oli puutalo, jonka lämmitysmuotona oli maalämpö.






Alla listausta osa-alueista, jotka vaikuttavat meidän taloprojektimme budjettiin. Mainitsen vielä erikseen, että vaihtoehtoja talon rakennuttamiseen on monia, jonka takia vertailu ja kokonaisbudjetin hahmottaminen usein niin haastavaa onkin.

Tontti. Tonttien hinnat vaihtelevat toki suuresti sijainnin ja koon mukaan, mutta yleisesti ottaen tontit pääkaupunkiseudulla ovat jopa kymmenen kertaa muuta maata arvokkaampia, jolloin niihin saa helposti varata huomattavan summan rahaa. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna pk-seudun tonttien hinnat nousivat 8,8 %, kun muualla maassa tonttien hinnat jopa laskivat. Meillä toiveena oli nykyisellä asuinalueella pysyminen, jossa vapaana olevat tontit maksavat n. 200 000 € per 1000 m2. Tontista maksetaan lisäksi vero, joka on kiinteistöstä 4 % ja asunto-osakeyhtiömuotoisesta tontista 2 %. Tämän tiedettyä pystyimme hahmottamaan paljonko meille jäisi budjetistamme itse taloon ja sen rakennuttamiseen. Tonttia pohtiessa halusimme myös pitää mielessä talon jälleenmyyntiarvon sen valmistuttua. Pk-seudulla asuntojen arvot ainakin toistaiseksi tuntuvat olevan nousujohteisia, alueellisia eroja toki on. 

Kivitalo. Talon runkomateriaali vaikuttaa olennaisesti rakentamiskustannuksiin, kivitalon ollessa puutaloa arvokkaampi. Meillä oli alusta asti toiveena kivitalo sen helppohoitoisuuden takia. Kivitalo on rakentamisvaiheessa kustannuksilta arvokkaampi, mutta käyttökustannuksiltaan taas hyvinkin energiatehokas vaihtoehto. HEVI kivitaloihin ihastuimme erityisesti, sillä heidän runkoratkaisu on tutkitusti kosteusteknisesti turvallinen ja nyt, kun talomme rakennetaan vielä joutsenmerkin kriteerien mukaisesti, takaa se lisäksi ympäristöystävällisen ja laadukkaan rakentamisen. Vielä tonttia etsiessämme sain muutamalta eri taholta arvion, että kivitalon rakennuttamiseen pk-seudulla olisi hyvä varata n. 3500 €/m2. Tähän ei ole huomioitu erinäisiä upgreidauksia esim. pintamateriaalien osalta, joiden myötä neliöhinta voi muuttua vaikka kuinka paljon.

Avaimet käteen -toimitus. Meillä ei tässä elämäntilanteessa ollut vaihtoehtona itse rakentaa taloa, joten avaimet käteen -toimitus oli meidän valinta. Talotoimitukseemme kuuluu myös maatyöt, joten meidän ei niitä tarvinnut erikseen budjetoida. Samaten erinäiset lupa- ja liittymismaksut sisällytettiin sopimukseemme, joihin olisi muuten pitänyt varata arviolta n. 20 000 €, ehkä jopa enemmän. Avaimet käteen -toimitus on kallein tapa rakennuttaa, sillä ei esimerkiksi itse pääse kilpailuttamaan aliurakoitsijoita. Tämä toisaalta taas säästää huomattavasti aikaa ja hermoja. Omalla työllä ja itse kilpailuttamalla saisi kustannuksia alas, mutta omalle ajalle tulisi toki myös laskea arvoa. Rakennuttaminen  avaimet käteen -toimituksellakin on aikaa vievää eli tämä tapa oli meille paras mahdollinen. 

Muutostyöt.  Kaikki muutostyöt avaimet käteen -sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen maksavat eli kannattaa yrittää miettiä toiveet talolle mahdollisimman kattavasti jo talotoimittajia kilpailuttaessa ja sopimusta laatiessa. Meillä kului suunnitteluvaiheeseen kuukausia, jonka aikana ehdimme suurimmaksi osaksi miettiä toiveemme uudelle kodille. Emme kuitenkaan ensikertalaisina mitenkään osanneet aavistaa mitä ideoita matkan varrella vielä keksii eli nyt sitä sitten käydään jatkuvaa pohdintaa asioista, joihin haluamme panostaa ja mistä taas olemme valmiita tinkimään. Yleinen vinkki on, että budjetin ylittymiseen kannattaisi varata n. 10 % kustannuksista. Ihan näin paljon me emme liikkumavaraa kuitenkaan olleet laskeneet. Näillä näkymin meille on tulossa lisäkustannuksia vielä ainakin sähkösuunnitelmista, keittiön varustelusta sekä kiintokalusteista eteisen ja vaatehuoneiden osalta. Lisäksi esim. kuivauskaappi ja ulkoporeallas tulevat viemään osan budjetista. 





Piha. Voihan piha! :D Pakko myöntää, että pihan laittamisen kustannukset olin arvioinut alakanttiin. Meidän sopimukseemme kuuluu mm. nurmikon istuttaminen ja ajotie eli ihan montuille talon ympärystö ei jää, mutta pihaan saisi kyllä upotettua taivaallisen summan. Aita on meillä ykkösprioriteelilla ja eri vaihtoehtojen kustannuksia selvitellään, mutta muuten pihan laittaminen tulee tapahtumaan asteittain pikkuhiljaa. Tämän suhteen ehkä hyvä, että tonttimme ei ole kovin suuri!

Yksi merkittävä asia, jota ei kannata unohtaa on asumiskustannukset talon valmistuttua. Omakotitaloasumisessa säästää vastikkeissa, mutta vastaa itsenäisesti esim. kiinteistöverosta. Kiinteistöveroon vaikuttaa asuinkunta, tontin koko ja arvo sekä rakennukselle laskettu arvo. Lisäksi tulee toki lämmitys- ja vesimaksut, joihin asuinneliöt ja perhekoko vaikuttavat sekä tietysti se millaisen lämmitysmuodon on taloonsa valinnut. Meidän joutsenkoti tulee olemaan kooltaan n. 156 m2  huoneistoalan ollessa n. 135m2 + 7m lämmin varasto ja perheessämme on viisi henkilöä. Energiatehokkaan kivitalon tulisi pitää lämmityskustannukset alhaisina ja veden kulutukseen pystymme itse vaikuttamaan. Vakuutukset ja jätehuolto tulee muistaa huomioida myös. Mikäli asuntoon tulee takka niin vuosittainen nuohous on hyvä huomioida. Näillä tiedoilla olemme laskeneet, että uusi asumismuoto tulee olemaan meille hieman kustannustehokkaampi, kuin edellinen rivitalokotimme vastikkeineen. Todellisuus selviää toki vasta muuton jälkeen.

Kommentit

  1. Kiitos tästä. Hyvää asiaa budjetoinnista. Meillä on nyt tuota budjettia kovasti mietitty. Rakentaminen on jo alkanut, seuraavaksi täytyy teettää timanttiporaus. Sekin tottakai maksaa. Voi olla, että meidän budjetti saattaa pitää, mutta hieman on pelivaraakin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit